Yhdistyksen nimi on Kliinisen Neurofysiologian hoitajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä suomi. Kokouksissa keskusteluun voi osallistua muillakin kielillä.
Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Yhdistyksen tarkoituksena on:
- työskennellä jäsentensä ammatillisen tason kohottamiseksi,
- myötävaikuttaa jäsentensä ammatilliseen jatkokoulutukseen ja erikoiskoulutuksen kehittämiseksi,
- valvoa ja edistää jäsentensä etuja
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää tiedotus- ja julkaisutoimintaa, suorittaa jäsenhankintaa sekä järjestää kokouksia, jäsenilleen koulutusta ja kursseja, neuvottelutilaisuuksia ja juhlia sekä harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa jäsenilleen.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys:
- kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, sekä
- omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, harjoittaa kustannustoimintaa, sekä järjestää sekä myyjäisiä ja arpajaisia sekä välittää jäsenilleen alansa esine- ja tarvikevälitystä voittoa tavoittelematta. Taloudellista toimintaansa varten yhdistys tarvittaessa hankkii asianomaisen luvan.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä alalla työskentelevä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseneksi.
Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen jäsenensä. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan.
Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioituneen jäsenen.
Kannattavaksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön.
Jokainen varsinainen jäsen ja kannattava jäsen suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuna sen määrän, jonka yhdistyksen syyskokous seuraavaa kalenterivuotta varten kummallekin jäsenryhmälle erikseen vahvistaa.
Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät suorita jäsenmaksuja.
Jokaisen yhdistyksen jäsenen tulee noudattaa yhdistyksen hyväksymiä sääntöjä, ohjelmia ja keskeisiä päätöksiä sekä voi käyttää hänelle jäsenenä kuuluvia oikeuksia.
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Toimeenpanovalta on hallituksella.
Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous maalis- toukokuussa ja syyskokous syys- marraskuussa.
Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous itse tai hallitus niin päättää taikka vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettujen asioiden käsittelyä varten hallitukselta pyytää. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.
Kokouskutsu on vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta lähetettävä kirjallisesti yhdistyksen jäsenille.
Yhdistyksen kokousten paikan toimialueella ja tarkemman ajan määrää hallitus.
Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni.
Kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä on myös yksi (1) ääni.
Kannattavalla jäsenellä ei ole äänioikeutta.
Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, mikäli ei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa. Vaalit on suoritettava umpilipuin milloin vähintään kaksi (2) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.
Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden sitä pyytäville henkilöille.
Oikeus aloitteen tekemiseen yhdistyksen kokoukselle on yhdistyksen jäsenillä.
Aloitteet on jätettävä yhdistyksen puheenjohtajalle viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kokousta, paitsi sääntöjen muuttamista koskevia aloitteita, ja muita aloitteita, jotka on mainittava kokouskutsussa ja jotka on jätettävä kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Hallitus esittää tehdyt aloitteet lausunnollaan varustettuina yhdistyksen kokouksen käsiteltäviksi.
Kevätkokouksessa:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat,
- todetaan kokouksen osanottajat ja laillisuus,
- vahvistetaan kokouksen esityslista ja päätetään kokousasioitten käsittelyjärjestyksestä,
- käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen edellisen kalenterivuoden toiminnasta,
- käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille,
- käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.
Syyskokouksessa:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat,
- todetaan kokouksen osanottajat ja laillisuus,
- vahvistetaan kokouksen esityslista ja päätetään kokousasioitten käsittelyjärjestyksestä,
- käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
- määrätään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruus, päätetään tilintarkastajien palkkiosta ja käsitellään seuraavan vuoden talousarvio,
- valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa sekä näille varamiehet,
- valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja jonka toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää kaksi (2) vuotta,
- valitaan muita hallituksen jäseniä näiden sääntöjen edellyttämä määrä, ja
- käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.
Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu, sekä ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi valittu puheenjohtaja ja yhdeksi kalenterivuodeksi valitut vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja luottamusmiestaloudenhoitajan.
Sihteeri voidaan ottaa myös hallituksen ulkopuolelta. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia ja työryhmiä määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.
Hallitus on kutsuttava koolle milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä todistettavasti puheenjohtajalta vaatii. Tällöin hallituksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouksen koollekutsumista koskeva vaatimus on esitetty.
Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä tammikuun loppuun mennessä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.
Kokouskutsu hallituksen kokouksiin on puheenjohtajan toimesta annettava suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan päättää.
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt ja yhdistyslaki muuten edellyttävät:
1) johtaa yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita
yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi,2) valvoa sääntöjen sekä yhdistyksen kokousten päätösten noudattamista,
3) valmistella yhdistyksen kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,
4) huolehtia varojen hankinnasta, vastata omaisuuden hoidosta ja kiinteän omaisuuden myynnistä,
5) huolehtia jäsenhankinnasta ja hyväksyä uudet jäsenet,
6) pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista,
7) huolehtia siitä, että yhdistyksen toiminta ulottuu sen toiminta-alueen kaikkiin osiin,
8) valita tarvittavat toimihenkilöt ja edustajat niihin elimiin, joihin hallituksella on oikeus valita edustajat.
Yhdistyksen nimenkirjoittajina toimivat yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä sihteerin kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.
Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
Hallituksen on jätettävä tilit tilintarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta ja ne on palautettava hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa myöhemmin
Luottamus- ja toimihenkilöiksi voidaan valita vain yhdistyksen jäseniä.
Puheenjohtajan tehtävänä on:
1) kutsua koolle hallituksen kokoukset ja johtaa niissä puhetta,
2) valvoa, että yhdistyksen toimintaa johdetaan sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaisesti,
3) tehdä aloitteita ja ehdotuksia yhdistyksen toiminnan vilkastuttamiseksi ja toiminnassa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi,
4) valvoa, että toimihenkilöt sekä toimikunnat ja työryhmät täyttävät tehtävänsä.
Sihteerin tehtävänä on:
1) yhteistoiminnassa puheenjohtajan kanssa valmistella hallituksen ja yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat,
2) panna täytäntöön hallituksen päätökset sekä sen ohjeiden mukaan yhdistyksen kokousten päätökset,
3) pitää pöytäkirjaa hallituksen kokouksissa,
4) pitää toimintatilastoa,
5) laatia ehdotukset yhdistyksen toimintakertomukseksi ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi,
6) hoitaa yhdistyksen kirjeenvaihto ja laatia tarvittavat asiakirjat,
7) vastata yhdistyksen rekisteriasioiden, arkiston, jäsenkortiston ja käsikirjaston hoidosta,
8) toimittaa tiedotusvälineille tietoja yhdistyksen toiminnasta,
9) pitää luetteloa yhteisöjen ja henkilöiden merkkipäivistä.
Sihteerin tehtävät voidaan antaa hallituksen vahvistamaa työnjakoa noudattaen useammalle henkilölle.
Luottamusmiestaloudenhoitajan tehtävänä on:
1) periä jäsenmaksut ja ilmoittaa hallitukselle kaksi kertaa vuodessa jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrä ennen yhdistyksen varsinaisia kokouksia,
2) huolehtia yhdistyksen muiden saatavien perimisestä,
3) tallettaa yhdistyksen varat ja hoitaa muuta omaisuutta,
4) suorittaa maksut,
5) huolehtia varojen hankinnasta koskevien suunnitelmien toteuttamisesta,
6) vastata yhdistyksen kirjanpidon hoidosta, tilinpäätöksen ja tilikertomuksen laadinnasta sekä niiden esittämisestä hallitukselle,
7) laatia ehdotus seuraavan vuoden talousarvioksi hallituksen käsittelyä varten,
8) olla läsnä tilintarkastuksessa.
Jos jäsen päättää erota yhdistyksestä, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoitettava yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroavan jäsenen on suoritettava kaikki ne taloudelliset velvoitukset, jotka jäsenelle sinä kalenterivuonna kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu.
Jos yhdistyksen jäsen ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan kahden viimeisen kalenterivuoden aikana, taikka on muutoin jättänyt toteuttamatta ne velvoitukset, joihin jäsen yhdistykseen liittyessään on sitoutunut, tai jos jäsen on toiminut yhdistystä huomattavasti vahingoittavalla tavalla, on hallituksella oikeus erottaa jäsen. Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa yhdistyksen kokoukselle jättämällä kirjallinen valitus hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jos yhdistyksen kokous kuultuaan hallitusta ja erotettua jäsentä sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti, muussa tapauksessa se raukeaa.
Näiden sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, jos siitä on kokouskutsussa mainittu. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa sen jäljelle jääneet varat on käytettävä purkautumisesta päättäneen yhdistyksen kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia.